tiistai 4. kesäkuuta 2019

Ouistrehamista kohti Saint-Gabriel-Brecya

Olimme varanneet kahden viikon majoituksen Cabourgista tarkoituksella kulkea sieltä eri paikkoihin. Pyöräilyn lisäksi oli tarkoitus seurata Normandian maihinnousun 75-vuotis juhlallisuuksia. Ennen etukäteen varattua majoitusta olimme ajatelleet pyöräillä kolme päivää minne huvittaa ja yöpyä jossain kivassa paikassa ilman ennakkovarausta.

Ouistrehamissa, Atlantin rannalla, otimme huoneen merenrannalta vanhasta hotelli La Villa Andrysta. Hotelli on yksi niistä rakennuksista, jotka selvisivät ehjänä maihinnousussa. Hotellissa kuulimme täytenä yllätyksenä, että koko Normandiassa kaikki majoituspaikat on loppuunmyyty seuraavana viikonloppuna jo torstaista alkaen. Ranskassa on helatorstaita vastaava lomapäivä ja koko Pariisi kuulemma ryntää Normandiaan.



Ei siinä muu auttanut, kun ryhtyä epätoivoisesti metsästämään yöpaikkaa. Lähin löytyi pienestä kylästä Saint-Gabriel-Brecyasta noin 50 kilometrin päästä. Hyvä vinkki: jos et ole etukäteen varannut majoitusta, kannattaa selvittää etukäteen paikalliset lomapäivät.

Tutustuimme aamupäivän Ouistrehamin maihinnousun Sword-sektorista kertovaan museoon. Pieni ja ihan mielenkiintoinen, jossa tosin pääpointtina ne 177 ranskalaista, jotka lähtivät Saksan miehityksen alussa Englantiin ja liittyivät siellä maihinnousujoukkoihin.

Museon jälkeen ajelimme pitkin merenrantaa pyörätietä pitkin reilut 20 kilometriä. Kerrankin reitti, jota voi suositella vaikka lasten kanssa pyöräilyyn. Loppumatkan rannikolla ajoimme maantien reunalla. Vaikka pientareita ei ollut ollenkaan, pyöräily oli mukavaa. Jokainen auto kiersi riittävän kaukaa ja tarvittaessa ajoi perässä niin kauan, että pääsi ohittamaan turvallisesti.

Asnellisin kylässä käännyimme kohti sisämaata ja siitä eteenpäin ajoimme tosi kapeita väyliä keskellä kaunista maalaismaisemaa. Ihanaa ajoa lämpimässä kesäillassa.

Majoitukseen saavuimme illalla ja paikka osoittautui paljon hienommaksi kuin osasimme odottaa. Mitään palveluja ei ollut lähimaillakaan, mutta ystävällinen emäntä lainasi meille autoaan, jotta pääsimme syömään lähimaastossa olevaan Creullyn kylään. Vaikka päivämatka ei ollut pitkä, kummallakin oli kuitenkin reilut 10 kiloa painavat sivulaukut. Etenkin ylämäessä huomasi, että painavat laukut tekevät matkasta raskaan. Mutta perille päästiin, saatiin hyvää ruokaa ja juomaa, minkä jälkeen uni maittoi.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti