Reitit ohjaavat maaseudulla mukaville, kapeille väylille, joilla ei autoja juuri näe. Tiet ovat pääosin hyvä kuntoisia ja asfaltoituja. Pelloilla näkee paljon lehmiä ja hevosia, jopa aaseja. Tuoksut ovat sen mukaisia.
Reittejä ei kannata suunnitella liian pitkiksi, koska välillä vaan eksyy. Osa vihreistä pyörämerkeistä voi olla tosi hankalissa paikoissa puiden lehtien takana piilossa. Kannattaa siis olla tarkkana.
Matkalla on syytä olla aina renkaan paikkaustarvikkeet ja pumppu. Meille kävi vikana ajopäivänä ikävästi, kun etupyörän kumi puhkesi keskellä ”ei mitään”. Sade näytti olevan tulossa ja siinä kiireessä jäi eräs perusasia tarkistamatta. Hetken päästä rengas olikin taas tyhjä. Uusi reikä löytyi ja se taas paikattiin. Lopun matkaa kämpille asti jouduimme pysähtymään useamman kerran, kun kumi vaan tyhjeni. Kämpillä syy selvisi: ulkorenkaassa oli terävä piikki, todennäköisesti pyöräteidän varsia reunustavista tiheistä pensasaidoista. Piikki teki aina uuden reiän sisäkumiin, kun kumi pumpattiin täyteen. Vinkki: kun pyörän kumi puhkeaa, etsi aina reiän aiheuttaja. Jos sellainen löytyy, poista se.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti